perjantai 18. marraskuuta 2011

Allin kirje Fannylle

Åbo November

Rakas Fanny serkku

Syksyn tuulet kuljettivat sinun ja Janen Lontoon terveiset tänne Turku -pahaiseemme. Silmiini nousevat kyynelet teitä molempia kaivatessani ja ajatellessani, miten ihmeellisen ihanaa Lontoossa varmaankin on. Toivoisin saavani kuulla myös tapaamistanne seurapiirin henkilöistä. Oletteko saaneet monia ystäviä? Oletteko osallistuneet tanssiaisiin? En ollenkaan osaa kuvitella, minkälaiset ne pitkät hihat ovat uusissa leningeissänne.

Sydänystäväni Sohvin kanssa haaveilemme pilkullisesta musliinista ja talven varalta myös muhvista ja lämpimästä hilkasta. Sohvi ompeli minulle kauniin kesähatun ja minä olen opetellut virkkaamaan koristenauhaa, jonka ompelen pussiin, jossa säilytän peiliäni ja kampaani. Tuhannet kiitokset pitsimallista, jonka olen jo vienyt näytille Sohvin perheen kangaspuotiin. Siellä aiotaan valmistaa mallin pohjalta leveää pitsiä hihansuihin ja kauluksiin.

Olen opetellut ranskan kieltä pappilan kirjoista lukemalla. Jonkin verran osaamistahan olen saanut perinnöksi edesmenneeltä tädiltäni. Nyt olen lukenut Rousseaun kirjoittamaa kertomusta, joka kertoo keskiajasta ja Julie-neidosta. Voi, voisinpa päästä käymään keskiajalla ja vaikka ihan oikeassa linnassa! Sohvi sanoo, että Raaseporissa on sellainen linna, mutta en ole varma, tarkoittiko hän, että se todella on sellainen, jossa on vallihauta, haamuja ja haarniskojakin. Onhan meillä linna Turussakin, mutta se ei ole ollenkaan jännittävä.

Odotamme ensilumen satavan päivänä minä hyvänsä.

Sinua syleillen

Hellä sydänystäväsi

Alli

maanantai 14. marraskuuta 2011

Katarinan kirje ystävälle

Helsingfors, Novembre 17--

Rakas ystäväni!

Miten ikävää, että vointisi estää sinua osallistumasta baaleihimme!
Kuinka epäoikeudenmukaiselta se tuntuukaan kaiken vaivannäkömme jälkeen! Toivon koko sydämestäni tervehtymistäsi pian niin, että jälleen saamme nauttia hilpeästä seurastasi! Vahvistava lihaliemi aamuisin saa vointisi varmasti paremmaksi, ja kunhan et vain liikaa ole kosketuksissa veden kanssa, toivut varmasti hyvin. Vältä siis ylenmääräistä peseytymistä! Vanha Petterson, joka nykyisin on niin luuvalon runtelema ettei tahdo enää kuskinpukille päästä, vannoo lisäksi ruskean linimentin nimiin, ehkä voisit pyytää sitä pienen määrän apoteekkarilta.

Tiedän, miten harmistunut olet, kun et voikaan tavata juhlaväkeä ja kuulla ja nähdä maskeraadeja, mutta ole rauhassa, kirjoitan sinulle kyllä selonteon illasta. Mitä mielenkiintoisin teatteriseurue onkin jo ehtinyt majoittua lähitienoille. Sitä johtaa arvoisa direktör Seyerling, joka itse myös esiintyy ihastuttavan Margareta-rouvansa ja lastensa kanssa näytöksessä. Kuuluvat esiintyneen parhaimmillekin piireille Tukholmassa, mutta kiertävät välillä armasta valtakuntaamme. Erikseen kerrottiin, että Margareta-rouva on esittänyt Juliaa, tiedätkö siitä mitään, kuulemma englantilainen näyttämökappale, ja hyvin hieno. Ehkä saamme siitä jotain nähdäksemme, onhan heidät varta vasten tilattu esiintymään näytöskappaleessa, vaikka pelkällä nuorallatanssijallakin olisi voinut selvitä.

Runous ja draama – ah, miten nuo kaksi virvoittavat sielua sen heittelyissä ja tuovat lohtua sen murheissa! Muistathan omat kyhäelmämme runouden muusain valaessa lempeitä säteitään yllemme? Ja kuinka sovitimme hupailevia riimejämme virsikirjan nuottivärssyihin? Luulenpa, että Augusta-muori olisi saanut todellisen halvauksen, jos olisi ymmärtänyt ranskankieltämme veisatessamme hänen tuvassaan.
Jää hyvästi näihin hauskoihin muistoihin ja Suokoon Luoja sinun terveytesi palaavan pian!

Sinua syleillen

Katarina

lauantai 12. marraskuuta 2011

Armas kummipoikani Arendt Åbo Oktober 31.

Kiitokset kirjeestäsi, Arendt-kulta. Sydämeni aivan pakahtuu näistä iloisista uutisista. Herralle kiitos siitä, että kummipoikani on turvassa ja täysissä sielun voimissa. Huolissani ajattelen monia vaaroja, joita voit kohdata matkoillasi. Muistathan olla varovainen ja eritoten vältellä kievareita. Etenkin niitä, joissa viinaksia ja väkijuomia serveerataan.

Degerbystä olen itsekin kuullut huhuja. Toivottavasti siellä työt edistyvät. Voi, kylläpä ajat muuttuvat. Itseni on vaikea pysyä näiden muutosten mukana. Tarvitaanko tosiaan näin monia linnoituksia ja kaupunkeja? Johan nämä aivan vilisevät silmissä.

Alli-tyttö on käynyt täällä luonani lukemassa minulle. Hänestä on ollut kyllä apua. Nyt viimeksi hän luki minulle Arndtin Paradisin yrti-tarhaa. Huomasin Allin vilkuilevan muitakin kirjojani, tarinaa Robinson Crusoesta, tuota perimääni nidettä haaksirikkoutuneesta merenkävijästä, mikä ei kyllä mielestäni ole soveliasta luettavaa nuorelle neidolle. Hän ilahtuisi kovasti uusista kirjoista ja musiikkikappaleista.

En tiedä kuinka paljon häntä voi kannustaa musiikin harjoittamiseen. Alli kun mielestäni soittaa kerrassaan ylen määrin. Olemme hänen mammansa kanssa aivan samaa mieltä siitä, että Allin on aika oppia huushollauksesta ja talouden jämptistä hoitamisesta. Annoinkin Allille viime keväänä lahjaksi Kajsa Wargin keittokirjan Hjelpreda I hushållningen för unga fruentimber. Ehkä hänkin oppii laittamaan mustaherukkahyytelöä, josta sinäkin, oma Arendtini, niin pidät.

Viimeksi Alli on soittanut italialaista musiikkia, jotakin Scarlatia, jossa on nopeita ääniä ja kommervenkkejä niin paljon, että ihan päätä pakottaa.

Lähetän hillopurkit kartanon herran palvelusväen matkassa. Hehän ovat tulossa Ruotsissa käymään vielä ennen joulua. Arendt pitää nyt hyvää huolta itsestään ja kotitilastaan ja muistaa tulla Turkuun vanhaa kummitätiänsä katsomaan.

Eihän tässä tiedä kuinka monta Herran vuotta minulla enää on jäljellä.

Sydämelisin toivotuksin ja Herran varjelusta rukoillen

Kummitätisi

Eugenia

tiistai 4. lokakuuta 2011

Mme Katarina Monsieurille

Helsingfors, Septembre 17--
Cher Monsieur,

Olin suoraan sanottuna hyvin hämmästynyt Teidän ilmoitettua tulevasta käynnistänne tännepäin, ja vielä kylmän talvemme jo kohta tehdessä tuloaan. Kaikkihan täällä toki jo odottavat tulevia maskeraadeja, ja onhan sen yhteydessä kuulemma jo hiukan keskeisiä rakennelmiakin kunnostettu, kostyymeja ommeltu, soittoniekkoja sekä teatteriseurue tilattu, ja kiesejä maalattu, mutta en silti odottanut Teidän olevan kiinnostunut näin syrjäisen paikan vaatimattomista huveista. Aiotteko kenties yöpyä Helsingin alueella, kenties Bockin tai Wetterin suosiossa? Arvattavasti Teidän asianne eivät silti pelkästään rajoitu yksiin baaleihin kuitenkaan, vaikka ne ystävällisesti mainitsittekin ensimmäisenä, n'est-ce pas?

Saadessani armollisen kirjeenne, minut valtasi syvä liikutus ja onnelliset muistot valtasivat hetkeksi mieleni. Enhän ole unohtanut yhteistä miellyttävää vaunumatkaamme, en myöskään niitä kahta puisevaa herraa, jotka katsoivat arvolleen sopivaksi torkkua ja kuorsata melkein koko taipaleemme. Kuinka hauskoilta heidän kallelleen keikahtaneet piskperukinsa näyttivätkään pomppiessaan pyöreiden päiden vierustoilla. Ja kuinka Te sointuvalla äänellänne luitte niistä uusista ajatuksista, joista tällä hetkellä muodikkaissa salongeissa keskustellaan!

Meilläkin on hyvä herra Boije aloittanut puutarhanhoidon sekä Kaisaniemen että Viikin alueilla, ja kuuluu olevan jo hyvällä alulla suunnitelmallinen puu- ja kasvitarha. Ensi kesäksi tulee myös silkkiäispuita, saa nähdä kuinka ne täällä viihtyvät. Puistoja on kuitenkin miellyttävä kiertää jo nyt, sillä Boije antaa siihen kernaasti luvan, intomielessään, ja varsinkin nyt, kun syksyn loisto saa kauneimmat sävynsä.

Filosofin ja runoilijan sanoin: ”La vertu seule fait ici-bas notre bonheur” - Vain hyve tuottaa meille onnen maailmassa.

Sydämellisesti Teitä tervehtien,

Mme Katarina G-T

Post scriptum
Monta kertaa olen jo aloittanut tämän kirjelippusen ja silti uudestaan sekä uudestaan taas repinyt sen palasiksi. Eihän kunniallisen naisen käsi voi kirjoittaa muuta kuin mitä Järki haluaa sen tekevän, vaikka Sydän ehkä ohjaisikin oikukkaan kynän piirustamaan musteella jotain tyystin toisenlaista.

Fannyn kirje Apollonialle

Lontoo, Octobre 17—

Rakas serkku Apollonia!

Suonet anteeksi, että viime kirjeestäni on jo aikaa. Olen ollut tavattoman kiireinen, sillä täti Shackleton kutsui minut ja sisareni Janen yllättäen luokseen Lontooseen talvikuukausiksi. Voit vain arvata miten suurella ilolla ja kiitollisuudella kutsu otettiin vastaan! Talvi maaseudulla on aina niin ankea, kartanon väkikin muuttaa kokonaisuudessaan kaupunkiin, vain herrat käyvät metsästämässä viikonloppuisin. Nyt pääsemme mekin nauttimaan kaupungin huvikauden iloista! Meillä oli vain pari viikkoa aikaa hankkia uusia leninkejä, sillä pastorinna tarjosi meille kyydin vaunuissaan, mikäli vain saisimme itsemme matkakuntoon ajoissa, ja niin me vain saimmekin. Teetin itselleni oikein kauniin puvun uudesta pilkullisesta musliinista, sekä toisen arkikäyttöön. Molempiin tuli uudenlaiset pitkät hihat, jotka kuuluvat olevan Lontoossa suurta muotia!

Saavuimme Lontooseen eilen, ja täti kulta otti meidät lämpimästi vastaan. Nukumme yläkerrassa kerrassaan ihastuttavassa sinisessä huoneessa, josta on mitä kaunein näkymä viereiseen puistoon ja kadulle. Voisimme Janen kanssa viettää tuntikausia vain katsellen ohi kulkevia herroja ja rouvia, niin kauniilta he kaikki näyttävät. Maltan tuskin odottaa, että pääsemme esittäytymään seurapiireissä! Valitettavasti täti sanoo, ettemme voi mennä tanssiaisiin vielä viikkoon, sillä setä Shackleton on pohjoisessa hoitamassa liikeasioitaan, ja meidän täytyy odottaa hänen paluutaan. Mutta puistoon aiomme mennä tädin kanssa jo tänään esittelemään uusia leninkejämme.

-- Nyt täti jo kutsuukin. Kirjoitan myöhemmin lisää Lontoon seikkailustani! Terveiseni rakkaalle äidillesi, toivottavasti olette kaikki terveinä. Saitko lähettämäni pitsimallin? Se on varsin hurmaava, eikö totta? Tein itselleni sen mukaan oikein kauniit kalvosimet, jotka aion laittaa tanssiaisissa ylleni.

Ikuisesti sinun hellästi rakastava
Fannysi

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Arendtin kirje Eugenialle

Eugenia-täti, Rakas kummini! Sept.29.

Suvaitkaa ensin vastaanottaa kunnioittavat tervehdykseni ja toivotukseni, olenhan ollut jo aivan liian kauan teiltä tietymättömissä. Sitten anteeksipyyntö, vaikka syy ei olekaan yksin minun – ja vakuutan, että olin kyllä ajatuksissani usein luonanne vaikka varsinaisesti oleskelinkin muualla. Itse asiassa palasin tänne Ruotsiin vasta heinäkuussa, tulin Korppoon sataman kautta. Nyt olin kotikonnuilla, ja odotan kauhunsekaisin tuntein millainen talvi tästä on tulossa. Saimme kuitenkin jo puut tehtyä, ja omenasato oli hyvä.

Tapasin varsin merkillisen herran matkallani tänne Helsingin pitäjään. Istuimme yhden rattoisan illan kievarissa Espoon kartanolla, hän on aivan mainio seuramies ja pitää myös musiikista. Hän myös soittaa itsekin, ja laulaa varsin miellyttävällä äänellä. Jutellessamme hän kertoi olevansa matkalla Hänen Armollisen Majesteettinsa, Kuninkaan käskystä ja menossa Degerbyhyn. Sinne ryhdytään pian rakentamaan, niin kuin on tehty jo Susisaarella. Sain kuulla, että Degerbyn väkimäärä lisääntyy miesten tullessa töihin, ja että kauppa nyt kukoistaa. Sama on havaittu Helsingin osalta, jopa niin että paikkaa on vaikea enää tunnistaa. Saatanpa itse käväistä omin silmin sen toteamassa, niin osaisin asiaa paremmin arvioida.

Voisitko, täti-kulta, ajatella, että lähettäisit hieman sitä mainiota mustaherukkahyytelöäsi, se on kertakaikkisen herkullista paistetun kanan kera, ja olen siitä vain unelmoinut matkallani Pommerissa. Edes purkin, jotta joulupöytä tuntuisi vielä jouluisemmalta. Täällä kun on poissaoloni aikana päässyt muutenkin huusholli hieman ränsistymään, ei pensaisiinkaan tullut syksyksi montakaan poimittavaa marjaa. Onneksi nuo omenat sentään kypsyvät villiintyneissäkin puissa!

Kuulisin mielelläni sinusta, ja mitä serkuille kuuluu? Kunhan saan asiat täällä oikealle tolalle, tulen kyllä Turkuun. Ja olisihan mukavaa kuulla taas myös Allin musisoivan, sehän olisi kuin silloin ennen.

Jää nyt hyvästi, Kummi-kulta, toivottaa nöyrin palvelijasi,

Arendt

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Täti Eugenie

Chère Sophie

Comment ça va, mon amie? Tulin takaisin Turkuun mukanani viisi purkillista mustaherukkahyytelöä palkkana talkoisiin osallistumisestani.Asun täällä täti Eugenien luona jonkin aikaa. Hän on voinut huonosti viime aikoina, joten minut värvättiin hänen kamarineidokseen.Eugenie on hurjan kiltti ja lempeä, ja luulee ilmeisesti, että olen alituiseen kuolemassa nälkään, koska tuputtaa minulle pieniä leipäsiään,ja kokkinsa keitoksia.


Olen lukenut tädille ääneen hartauskirjaa,joka onkin niin onnistunut hartaudessaan, että täti nukahtaa melko pian alettuani.Pahastuisikohan hän, jos ehdottaisin jotain toista kirjaa? Huomasin hyllyssä näytelmäkokoelman, joka vaikutti mukavalta. Siellä oli yksi näytelmä, joka kertoi myrskystä,mikä kuulostaa varsin jännittävältä.

Tuletko pyhäinpäivän viikonloppuna herrgårdenin illanviettoihin? Mäntylässä kuulemma olisi tarkoitus tavata sukulaisia,ja serkkutytöt on kaikki kutsuttu, samoin naapuruston väkeä, Toivon, että näemme jo aikaisemmin, Sohvi-kulta.

Alli
P.S.
Thomas-herra ei ollut taaskaan harjoitellut soittoläksyjään.On kuitenkin hupaisaa kuunnella hänen moninaisia puolustelujaan.Nyt hän kertoi, että häneltä oli mennyt korvat lukkoon, kun oli päässyt mukaan metsästysretkelle Faffan kanssa.Harjoitteleminen ei siksi ollut onnistunut.