tiistai 4. lokakuuta 2011

Mme Katarina Monsieurille

Helsingfors, Septembre 17--
Cher Monsieur,

Olin suoraan sanottuna hyvin hämmästynyt Teidän ilmoitettua tulevasta käynnistänne tännepäin, ja vielä kylmän talvemme jo kohta tehdessä tuloaan. Kaikkihan täällä toki jo odottavat tulevia maskeraadeja, ja onhan sen yhteydessä kuulemma jo hiukan keskeisiä rakennelmiakin kunnostettu, kostyymeja ommeltu, soittoniekkoja sekä teatteriseurue tilattu, ja kiesejä maalattu, mutta en silti odottanut Teidän olevan kiinnostunut näin syrjäisen paikan vaatimattomista huveista. Aiotteko kenties yöpyä Helsingin alueella, kenties Bockin tai Wetterin suosiossa? Arvattavasti Teidän asianne eivät silti pelkästään rajoitu yksiin baaleihin kuitenkaan, vaikka ne ystävällisesti mainitsittekin ensimmäisenä, n'est-ce pas?

Saadessani armollisen kirjeenne, minut valtasi syvä liikutus ja onnelliset muistot valtasivat hetkeksi mieleni. Enhän ole unohtanut yhteistä miellyttävää vaunumatkaamme, en myöskään niitä kahta puisevaa herraa, jotka katsoivat arvolleen sopivaksi torkkua ja kuorsata melkein koko taipaleemme. Kuinka hauskoilta heidän kallelleen keikahtaneet piskperukinsa näyttivätkään pomppiessaan pyöreiden päiden vierustoilla. Ja kuinka Te sointuvalla äänellänne luitte niistä uusista ajatuksista, joista tällä hetkellä muodikkaissa salongeissa keskustellaan!

Meilläkin on hyvä herra Boije aloittanut puutarhanhoidon sekä Kaisaniemen että Viikin alueilla, ja kuuluu olevan jo hyvällä alulla suunnitelmallinen puu- ja kasvitarha. Ensi kesäksi tulee myös silkkiäispuita, saa nähdä kuinka ne täällä viihtyvät. Puistoja on kuitenkin miellyttävä kiertää jo nyt, sillä Boije antaa siihen kernaasti luvan, intomielessään, ja varsinkin nyt, kun syksyn loisto saa kauneimmat sävynsä.

Filosofin ja runoilijan sanoin: ”La vertu seule fait ici-bas notre bonheur” - Vain hyve tuottaa meille onnen maailmassa.

Sydämellisesti Teitä tervehtien,

Mme Katarina G-T

Post scriptum
Monta kertaa olen jo aloittanut tämän kirjelippusen ja silti uudestaan sekä uudestaan taas repinyt sen palasiksi. Eihän kunniallisen naisen käsi voi kirjoittaa muuta kuin mitä Järki haluaa sen tekevän, vaikka Sydän ehkä ohjaisikin oikukkaan kynän piirustamaan musteella jotain tyystin toisenlaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti